Brett Kavanaugh

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brett Kavanaugh
Brett Kavanaugh July 2018.jpg
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari
6.10.2018–
Presidentti Donald Trump (nimittäjä)
Edeltäjä Anthony Kennedy
Yhdysvaltain liittovaltion Columbian piirin vetoomustuomioistuimen tuomari
30.5.2006–6.10.2018
Presidentti George W. Bush (nimittäjä)
Edeltäjä Laurence Silberman
Tiedot
Syntynyt 12. helmikuuta 1965 (ikä 53)
Washington, D.C.
Puolue republikaani
Puoliso Ashley Estes (vih. 2004)
Lapset 2
Koulutus Yalen yliopisto

Brett Michael Kavanaugh (s. 12. helmikuuta 1965 Washington, DC, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen tuomari. Hän toimi Yhdysvaltain liittovaltion Columbian piirin vetoomustuomioistuimessa 2006–2018. Lokakuussa 2018 hänestä tuli Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari.

Valinta korkeimpaan oikeuteen

Heinäkuussa 2018 presidentti Donald Trump nimitti Kavanaugh’n Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomariksi eläkkeelle siirtyvän Anthony Kennedyn seuraajaksi.[1]

Kavanaugh’n nimitysprosessin ollessa käynnissä Palo Alton yliopiston psykologian professori Christine Blasey Ford esitti Kavanaugh’ta vastaan syytöksen, jonka mukaan tämä oli yrittänyt raiskata hänet 1980-luvulla Fordin ollessa 15- ja Kavanaugh’n 17-vuotias. Kavanaugh kiisti syytöksen ja piti sitä poliittisena hyökkäyksenä.[2] Kavanaugh’n vastaiset mielenosoitukset ovat olleet median mukaan huomattavia, ja lokakuussa väitettiin jopa yli 300 mielenosoittajan joutuneen pidätetyksi laittoman mielenosoituksen takia.[3]

6. lokakuuta 2018 Yhdysvaltain senaatti vahvisti Kavanaugh’n nimityksen korkeimman oikeuden tuomariksi äänin 50–48.[4] Hän vannoi virkavalansa samana päivänä.[5] Kahden virallisen valan vannomisen lisäksi järjestettiin erillinen seremonia Valkoisessa talossa 8. lokakuuta.[6][7]

Starrin raportti

1990-luvulla Kavanaugh työskenteli erityissyyttäjä Kenneth Starrin alaisuudessa ja osallistui presidentti Bill Clintonin seksiskandaalin tutkintaan.[8] Niin kutsuttu ”Starrin raportti” julkaistiin 11. syyskuuta 1998. Raportissa esiteltiin 11 perustetta, joiden mukaan Clinton olisi pitänyt asettaa valtakunnanoikeuteen.[9] Kavanaugh kannattaa nykyisin niin sanottua executive privilege -periaatetta, jonka mukaan presidentillä on oikeus kieltäytyä todistamasta tai toimittamasta todistusaineistoa rikostutkinnan ja oikeudenkäynnin yhteydessä.[8]

Lähteet

  1. Trumpin valinta: Tiukempaa aborttilinjaa ajava Brett Kavanaugh USA:n korkeimman oikeuden tuomariksi Talouselämä. 10.7.2018. Viitattu 1.10.2018.
  2. Senaatin oikeuskomiteassa kuultiin kaksi hyvin erilaista totuutta – Kavanaugh kiisti syyllisyytensä ja Blasey Ford pysyi sanomisissaan Karjalainen. 28.9.2018. Viitattu 1.10.2018.
  3. STT: Epävarmat republikaanisenaattorit alkavat taipua Kavanaugh'n kannalle – satoja pidätetty mielenosoituksessa Yle Uutiset. 5.10.2018. Viitattu 5.10.2018.
  4. Kim, Seung Min & Wagner, John: Senate confirms Kavanaugh’s Supreme Court nomination The Washington Post. 6.10.2018. Viitattu 6.10.2018. (englanniksi)
  5. Rosenblatt, Kalhan: Protesters pound the doors of the Supreme Court following Kavanaugh confirmation 6.10.2018 (päivitetty 7.10.2018). NBC. Viitattu 7.10.2018. (englanniksi)
  6. Watch live: Trump participates in Kavanaugh swearing-in ceremony The Hill. 8.10.2018. Viitattu 9.10.2018. (englanniksi)
  7. Kavanaugh vannoi virkavalan – Trump pahoitteli, että tuomari joutui käymään läpi ”kamalan kärsimyksen” Yle. 9.10.2018. Viitattu 9.10.2018.
  8. a b Brett Kavanaugh’s Graphic Questions for Clinton Are Now Public Rolling Stone. 20.8.2018. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
  9. Clintonin lakimiehet syyttivät raporttia riettaaksi Helsingin Sanomat. 14.9.1998. Viitattu 8.10.2018.